53. Lyhyt varoitusaika..

Kävin siis tiistana ratsastamassa pitkästä aikaa Laukaan ratsastuskoulussa. Oli kiva mennä sinnekkin pitkästä aikaa ihan ratsastamaan. Se tieto että pääsen sinne tuli vain hiukan yllättäen, koska meillä oli puolituntia aikaa mennä kotiin, syödä, pukea ratsikamat ja lähteä. Oli siis äkkilähtö.

Tallille kuitenkin pääsimme ihan ajoissa ja laitoimme pikkusiskolle sen vakio poni valmiiks. Se olikin jo harjattu niin oli nopea laittaa, voi näitä ihanan ahkeria tallityttöjä!! Menin sitten tuijottamaan ja kuvailemaan pikkusiskon tuntia ja kehityksen huomasi todella hyvin! Leiri teki siis tehtävänsä. Nimittäin pikkusiskoni on aina hiukan pelännyt laukkaamista, ja nykyään se sitten on ihan hullaantunut siihen!! Oli kyllä hyvän näköistä menoa :D En nähnyt kuitenkaan kuin puolet tunnista kun menin laittamaan Siljaa omalle tunnilleni. Olin muuten ihan pilvissä kun näin, että saan mennä Siljalla.

En siis todellakaan ollut ennen mennyt Siljalla ja näin ollen jännitti aika paljon kun talutin sitä kentälle. Ajatella, että vaikka olen mennyt monenlaisille hepoilla ja on tullut myös aina uusia eteen niin joka kerta se hiukan jännittää. Menin siis selkään vaan ja nautin eteenpäin pyrkivästä ja pitkästä käynnistä.

Teimme tehtävää jossa toisella pitkällä sivulla tehtiin sulkutaivutusta ja sitten päädyissä ympyrät ja toisella pitkällä sivulla omaa työskentelyä ensin ravissa ja myöhemmin sitten laukassa. Oli ihan mahtavaa, vaikka sulut eivät aina ihan luonnistuneet kun siellä satulassa istuminen oli ihan tosi hankalaa. Siitä on niin pitkä aika kun olen mennyt pitkä- ja lennokasaskelisella hevosella joten istumisesta ei mahtanut tulla mitään. Olin varmaan karmea näky kun pompin siellä ja tuossa yläpuolella oleva kuva kertookin jo paljon ainakin ilmeestä päätellen. Olin siis hienoisissa vaikeuksissa aina välillä.


Onneksi laukassa oli helppo ja miellyttävä istua. :) Laukka oli oikeastaan Siljalla aivan todella ihana! Teinkin paljon ypyröitä sillä laukassa ja silloin pystyin jopa työskentelemään sen kanssa, mutta satulassa istuessa se oli ylitsepääsemättömän hankalaa. Täytyypä alkaa mennä useammin pitkäaskelisella hevosella. Ja oman hankaluuden asiaan toi myös se, että Silja oli kova menemään eteenpäin.

Silti kaikesta tuosta huolimatta ihastuin Siljaan melko paljon ratsastaessa sekä hoitaessa. Eräs hepo nimittäin kaipaili paljon rapsutuksia ja oikein kerjäsi niitä aina työntämällä pään syliin ja pysähtyen siihen. Se oli vain niin suloista, ja muutenkin se oli todella kiva  hoitaa. Ainut ongelma tuli kavioita putsatessa kun Silja oli vähän liian nopea minun tahtiin, tai sitten minä oli liian hidas Siljan tahtiin.

Mieluusti otan Siljan siis myös toisenkin kerran!!

Ilme ratsastustahan tämä on :D??

Jossain välissä tuo sulkutaivutuskin meni joten, kuten. Silja oli vain aivan mahdottoman kankea.

Anteeksi postaustauko, mutta nyt on ollut todella paljon tekemistä pihatöissä sekä muuta sellaista, ja koneelle olen kerennyt myöhään illalla, jos silloinkaan. Tänään kun olisin sitten voinut tulla jo päivällä niin meni netti yhteys pois ja en siis päässyt lainkaan nettiin. Mutta otan itseäni niskasta kiinni ja yritän postailla useammin!! Kuva postaus reissusta on jo tekeillä eli sekin on pian!

Kuvat on pikkusiskoni ottamia, joka siis otti vuorostaan minun tunnistani kuvia :D Eli siis ne on myös sen mukaisia, kun pikkutyttö laitetaan kokemattomana kuvaamaan ja tässä on siis parhaita otoksia :)