47. Kauniista ilmasta nauttimista ja konfirmaatio suoritettu!

Maanantaina kävin jälleen Ellillä ratsastelemassa. Pääsin puolet matkasta auto kyydillä, joten oli luksusta, koska oli muuten melkoisen kuuma. Päästiinkin tallille ja otettiin ponit sisään. Ellistä lähti jälleen aika reilusti tuota karvaa. Tähän kohtaan käy lause, mistä näitä karvoja oikein tulee?. Sain sitten harjattua kuitenkin sen, vaikka hetki siinä kesti. Laitoin sille vaan suojat ja suitset.

Mentiin sitten pihalle ja hyppäsin sinne selkään vähän vaivalloisesti... Ellissä oli pikkasen tuota virtaa ainakin siinä vaiheessa kun toin sen tallista. Hyvä ettei tallonut päälle... Huoh sen kanssa ja välillä se on niin laiska ettei mittään rajaa. No pääsimme kuitenkin onnellisesti kentälle ja ratsastamaan.

Tein aika perus juttuja vain joten niistä en kauheasti jaksa kertoilla. Elli kuitenkin toimi loistavasti ja oli mahtava! Olin muutenkin hyvällä mielellä, paitsi, että se oli minun sen viikon ensimmäinen ja viimeinen ratsastuskerta, koska nuo pirskatin rippijuhlat...

Keskiviikkona en sitten päässyt tunnille, koska meille tuli vieraita. Vietimme iltapäivän sitten heidän kanssaan mökillä! NYT ON SITTEN TALVITURKKI HEITETTY!! Se on jo jotain minunlaiseltani vilukissalta. Torstaina aamulla menin sitten aikaisin kuvauksiin. Oli nimittäin rippikuvaus. No sitten kertasimme kaikki yhdessä ohjelman ja lähdimme "kirkko polkua" pitkin kirkkoon. Siellä oli heti ryhmä kuvaus. Se meni ihan kivasti :D Sitten mentiin sinne sisälle kirkkoon. Oli hiukan ongelmia, kun kukaan ei tienny millon mennään istumapaikoille, no sitten toki osa alkoi heti istumaan (minut mukaan lukien). Kun oltiin kaikesta tuosta selvitty niin myöhemmin meni järjestykset täysin sekaisin ja loppujen lopuksi menimme ihan missä sattuu järjestyksessä pois kirkosta ja sekin oli kaikkea muuta kuin parijono... Eli ihan kivastihan tuo meni...

Muitakin kommelluksia siellä kävi, mutta kunnialla päästiin kuitenkin loppuun. Sitten ei muuta kuin kuvattavaksi huoh....

Perjantaina meillä olisi siis ollut koulupäivä, mutta olin vain kolme ensimmäistä tuntia koulussa ja sitten lähdin kotiin. Tarkoituksena siis lähteä kohti Kokemäkeä. Parasta varmaan että kävimme ensin (kun pääsin poikkeuksellisesti iskän kyydissä) kukkakaupassa, jonne mennessä jouduimme sitten "kolariin", nimittäin edessämme ajava autoilija pysähtyi yhtä äkkiä ja siihen kerkesimme pysähtyä, mutta sitten se alkoi peruuttaa, eikä iskä kerennyt laittaa edes pakkia päälle ja PAM! Auto tuli suoraan nokkaan. Huh että säikähdin, mutta silti vain hekottelin kokoajan. Minun tapani ottaa jännittävät tilanteet vastaan?? Ehkä...

Pääsimme kuitenkin onnellisesti matkaan ja perillekin vielä ja sitten valmisteluja. Lauantaina aamulla valmistelut jatkuivat ja puolen päivän aikoihin juhlat alkoivat. Ihmisiä tuli sisään kyllä sellasta vauhtia, että huh... Itse ahdistun melko paljon silloin kun on paljon melko vieraita ihmisiä joille pitäisi vielä puhuakin, varsinkin jos olen se keskipiste... Kun taas mietin, että jos olisi tilanne jolloin huone olisi täynnä minulle vieraita ihmisiä, niin en ahdituisi lainkaan ja voisin mennä vain jollekin puhumaan. Onko jollakin tälläistä samanlaista??

Sunnuntauna olikin sitten lähtö takaisin kotiin. Pääsimmekin melko pitkälle, ennen kuin autoon tuli jotain vikaa ja se sammui yhtä äkkiä eikä mikään meinannut toimia. Onneksi isä osaa korjata tuota autoaan ja se saatiinkin sitten kuntoon. Loppu matka sujuikin varsin rauhallisissa meiningeissä.

Lisään tähän loppuun sen viedon valmennuksesta. Hienot äänet on kieltämättä kuuvaajalla ja ympärillä olevilla, mutta älkää välittäkö. Videosta saamme kiittä Elinaa.